Ravintoa taivaan ja maan väliltä

Lauantaina oli ensimmäinen aurinkoinen päivä miesmuistiin. Jälleen katselin, kun BBC:n uutistenlukija kertoi parin tunnin aikana noin 15 kertaa saman asian: aurinko paistaa tänään, hang in there. Ja kyllä aurinko niin kauniisti paistoikin, että erehdyin ihan alipukeutumaan monessakin mielessä.

Olin menossa katsomaan upeaa, kuuluisaa ja todella suosittua Lichtenstein A Retrospective -näyttelyä Tate Moderniin http://www.tate.org.uk/whats-on/tate-modern/exhibition/lichtenstein . Näyttely ylitti odotukseni, ja pieni informaatiovihkonen avasi kuvia aivan uuteen valoon. Tarvitsisin kuitenkin toisen katselukerran, jotta saisin ajatukseni näyttelystä järkeviksi ja muille jaettaviksi. Voi kun tulisitte itse katsomaan.

Aivot ylikuormittuivat kaikesta informaatiosta. Onneksi olin matkalla museolle tullut kulkeneeksi valtavan ruokatorin ohi, joten sinne tallustimme ihmisvilinässä, Thamesjoen vartta auringonpaisteessa. Borough Market oli täynnä ihmisiä, kojuja ja ruokaa. Yläpuolella kulkevat junat ravistelivat sillan rakenteita, kymmenet eri kielet tekivät kauppaa satojen turistien ja paikallisten kanssa ja tuhannet eri tuoksut, värit ja muodot täyttivät tajunnan. Oli vaikea keskittyä yhteen asiaan. Raclettekojun sulatettu juusto tosin vei huomioni hetkeksi tyystin, mutta jono sinne oli liian pitkä. Olin taivaassa. Täällä olisi upeaa tehdä ruokaostoksia juhlia varten. Hedelmiä, vihanneksia, mereneläviä, lihaa ja munia ja kaikkea niistä tehtyä luomua ja lähiruokaa ja mitä kuvitella saattaa. Teurastajalla roikkui jänöjä karvoineen päivineen jaloista katossa pyiden vieressä, kalakauppiaalla ostereita ja valtavia tonnikalafileitä ja kalmareita pinottuna jäiden päälle. Mehuja, leipää ja viidentoista kilon juustokiekkoja. Suklaata, teetä ja makkaraa - ihan mitä laatua vain. Maistiaisiakin saa. Ja silmänruokaa myös erilaiseen nälkään. Heaven is a place on Earth.

Vatsa täynnä Veggie Tablen vegaaniburgeria ja salaattia, sitruunajuustokakkua ja brownieta jatkoimme matkaa Shoreditchiin vintagekaupoille. Ja hyvät kaupat  sai ystävä tehtyäkin, monen mutkan kautta. Täällä aikaa voi vain viettää, ja tätä toimettomuuden tilaa olikin ollut hieman ikävä. Ei kiirettä eikä suunnitelmaa. Kylmä vielä, mutta lasi viiniä auttoi kummasti. Maailmanparannusta tämäkin, henkilökohtaisella tasolla - iholla. Loppuillan vietin jazzklubin sikariterassilla keskustellen maailmantilasta suuremmassa mittakaavassa sekä metallikulttuurista samalla ihaillen ja kummastellen tweedtakkeja ja mokkakenkiä, suoria jakauksia ja moitteettomia käytöstapoja.

M.